Samuel Kleinschmidt

Gyldendal DEN STORE DANSKE: Samuel Kleinschmidt, Samuel Petrus Kleinschmidt, 27.2.1814-8.2.1886, ajoqersuisoq, oqaatsit pillugit ilisimatusarsimasoq. in. Nunatta Kujataani Lichtenfelsimi, toq. Nuummi. Kleinschmidt Kalaallit Nunaanni meeraanermini kalaallisut oqaatsit ilikkarluinnarpai. 1823-imi qatanngutigiinniat ilinniarfiannut Sachsen-imi Kleinwelke-mut ilinniariartortitaavoq tassanilu atuareerami Holand-imi Zeist-imi nakorsaataasivimmi ilinniartuuvoq. 1837-imi Christiansfeld-imi qatanngutigiinniani ilinniartitsisutut atorfinitsinneqarpoq, 1741-milu nunaminut ajoqersuisussatut utertinneqarpoq, siullermik Alluitsumi kingorna Akunnaami /Lichtenfels naggataagullu Nuummi Noorlernut pilluni. Meeraanermini kalallisut oqaatsini ilikkalertoqqippai qatanngutigiinniallu ilinniarfianni (Gehülfenschule) noorliit ilagiissaanni kalaallinik inuusuttunik ilinniartitsisunngorfiusartumi pitsaanerusumik ilinniartitsinissamik qallunaat pisortat piumasaqaataat naapertorlugu pilsersinneqar-tumi pisortanngorpoq. 1859-imi Kleinschmidt ilaatigut pinngitsaaliissummik upperisarsiornerup atugaanera pillugu suleqatinik isumaqatigiinngissuteqarneq pissutigalugu qatanngutigiinnianit soraarsitaavoq, Nuummili qallunaat seminaariaanni atorfinitsinneqarluni tassanilu toqussi tikillugu sulilluni. Kleinschmidt oqaatsinut qaqutigoortumik piginnaaneqarpoq, 1851-imilu Grammatik der grönländischen Sprache, maannamut nallerneqanngitsumik kalaallit oqaasiinik aaqqissuineq allatta-atsimik, oqaatsit oqaatiginissaanik oqaasilerinermillu ajornanngitsumik aalajanger-simasumillu maleruagassiuisoq, Berlin-imi saqqummiuppaa. Seminariami atorfinin-nermut atatillugu allattaaseq tunngavigalugu ordbogiliornissamut pisussaaffimmik malitseqarpoq, 1871-imilu Kleischmidt-ip qallunaatut saqqummiuppaa taannalu 1973-imi nutaamik allattaasitaarnissap tungaanut kalaallisut allattaatsimut tunngavittut atuuppoq. Tamatuma saniatigut biibilip tunngaviusumik oqaasertai toqqammavigalugit tamakkiusallugu kalaallisut nutserpaa, taamatuttaaq nunalerinermut uumaatsuleriner-mullu ilisimasat annertuut tunngavigalugit Seminariami ilinniartunut nunarsuup oqaluttuarisaanera-, nunalerineq-, ilagiit oqaluttuassartaat uumasulerinerlu pillugit ilinniusiorpoq kiisalu taamanikkut mumisitsiniarnerit pillugit -tamarmik kalaallisuut- atuakkiorpoq. Tamakku saniatigut Kalaallit Nunaanni sumiiffiit arlallit pillugit nunap assiliornermik annertuumik suliaqarpoq. Suliat taakku amerlanersaat nammineq naqiterivimmini nassatamini naqitigarai.

Nunamut innuttaanullu tunngasunut annertoqisumik ilisimasaqarnini pissutigalugu  Kleinschmidt nunanit allanit ilisimasassarsiortunut qallunaallu Kalaallit Nunaanni pisortaatitaannut ikiuulluartarpoq, pingaartumik naalakkap H. J. Rink-ip iluarsaaq-qinnermi annertuumi Kleinschmidt ilaatigut paarsisutoqqanik pisagaannik pilersitsinissamik -nunani innutaasunik oqartussaaqataatitsineq tunngavigalugu politikkikkut aqutsinermik siullermik misiliinissamik isumassarsisoq annertuumik toqqammavigaa.

Kleinschmidt nunarsuarmiorpalaaraluarluni kalaaliunngitsutunut allanut sanilliunne-qarsinnaagunanngitsumik nunagisaminut ungakkiussisimavoq. Inuttaa nammineq illuliaannannguami nalinginnaasumi Europamiut inooriaasaannit kalaallit inooriaasaat pingaarnertut inuuniliussimavaa.

%d bloggers like this: