Otto Rosing

Gyldendal DEN STORE DANSKE: Otto Rosing, Otto Pavia Jørgen Rosing, 6.9.1896-24.12.1965, palasi, atuakkiortoq, qalipaasoq. In. Nuummi toq. Aasianni. Otto Rosing angummi Tunumi kalaallit inuiannik allanik akuneqanngitsut akornanni ajoqersuisuunerata nalaani meeraavoq. Kingorna Nuummi Seminariami ilinniartuuvoq 1918-imi soraarummeerluni, kingorna Danmarkimi ilinniaqqilluni Kitaanilu ajoqiunerulluni. 1923-mi Ålborgimi ilaqutariit ikinngutigilluagaannit biskop C. Ludwigs-imit palasinngortitaanermi kingorna kitaani Avanersuarmiit sumiiffinni arlalissuarni palasiusarpoq. Taamaalilluni nunaminut inuinullu tunngatillugu ilisimasani kingorna atuakkiortutut iluaqutigiligassaminik annertusarpai. 1934-imi qatanngunni Peter Rosing Ammassalimmi palasiusoq taarserpaa tassanilu 1940-ip tungaanut ilaqutariit sivisuumik suliffigisaanni palasiulluni. Kitaanut uteqqippoq Avannaanilu illoqarfinni 1955-imi soraarninngornissi tikillugu sulilluni. Utoqqalinermini Aasianniippoq. Pingaartumilli atuakkiortutut, qalipaasutut qiperuisartutullu pingaaruteqarlunilu ilisimaneqarpoq. Atuakkiai qaammarsaanermik annertuumik siunertaqarput siulliillu pingasut Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani angutit pingaarutillit pingasut inuunerannik oqaluttuartuupput, tassalu tussiusiortoq  Carl J. Spindler 1933, oqaasilerisoq Sam. Kleinschmidt 1949 kalaalerlu ilisimasassar-siornerni peqataasartoq angalasoq Hans Hendrik (Suersaq) 1948. 1955-imi atuakkiaa oqaluttuarisaanermut tunngasoq 1850-ip missaani Aasiaat Sisimiullu akornanni aasivik aasat tamaasa piliniarfittut, nalliuttorsiorfittut, niueqatigiiffittut attaveqatigiiffittullu pisimasuutitaq Taseralik saqqummerpoq. Ukiuni kingullerni taaguut inuiaqatigiis-sutsimut tunngatillugu aasivittarnernut taaguutaalerpoq.

Inuunermut nutaamut ikaarsaarnermi Otto Rosingi ajornartorsiutit pillugit  inuusuttunut isumaliutissiissummik atuakkiaqarpoq: inusugtunut isumaliutigssat, 1952. Tamatuama siorna ABD-it titartagartalerlugit suliareqqippai. 1957–imiit 61-imut angakortaligssuit I-II Tunumi kinguaariit pillugit oqaluttuat qatanngutaanit Peter Rosing-imit taassuma Tunumiinnerata nalaani ilaatigut nalunaarsukkat saqqummiuppai. 1963-imi Aasiaat tunngavilerneqarneranniit ukiut 200-inngornerannut atatillugu Otto Rosing-ip illoqarfiup oqaluttuassartaa pillugu atuakkiani saqqummiuppaa. Toqoreernerata kingorna atuakkiassat qimatai tunngavigalugit atuakkat marluk saqqummiunneqarput, tassalu Gulunnguaq, 1967 eqqaamasalersaarullu Tikippoq (qallunaatooq) ukioq taanna Otto Rosing-ip Kalaallit Nunaanni nuuttartuuneranit oqaluttuat. Kinguaariittut arlalittulli Otto Rosing qalipaanermut qiperuinermullu piginnaaneqartuuvoq. Oqaluttuarisaanermut annertuumik soqutigisaqarnini ilisimasaqarninilu tamatumani iluaqutigai, suliaanilu qanga pisuni inuit inuiaqatigiillu pissusaannut tunngasuni, nunamik tamatumalu allanngorartuarneranik aallerfigisartagaani tamanna takuneqarsinnaavoq. Sapiisertunik sakkortuunillu qalipaasersuigajuttuuvoq ass. qalipagarsuani, Angmagssallip qaqqai ukiup seqernanit saqqarneqarsimasut. Qiperuisartutut atortussatigut ass. saanertigut qissiatigullu misileraajuartuuvoq

%d bloggers like this: