Knud Rasmussen

ujr.dk/KnudRasmussen_2015001.pdf : Knud Rasmussen Issittumi ilisimasassarsiortoq tusaamasaq 1879-1933 Ilulissani palasip illuani aappalaartumi maanna katersugaa-siviusumi palasip Chr. V. Rasmussen-ip nuliatalu Sofie Rasmussen in. Fleischer ernerat inunngorpoq.

Angajoqqaavisa Ilulissani kalaallini qallunaanilu akulerulluartissinnaasimavaat. Illugiinnik oqaaseqarpoq meeraallunili kalaallit qallunaallu kultuurii paasisimavai. Arnaa kalaallit kulturianni sorlaqarfeqarpoq angutaalu qallunaat kulturianni sorlaqarfeqarluni.

Qatanngutini nukarliit marluk peqatigalugit ukiut inuuffini siulliit aqqaneq marluk palasip illuaniippoq. Arfineq marlunnik ukioqarluni piniartumik ajoqusersimasumik ajoqusertup qimmussianik Ilulissanut oqqussisimanera oqaluttuarineqartarpoq. Knud Rasmussen tamatuma nalaani suli qimussersimanngilaq. Pisup tamatuma kingorna nammineq qimmitaarpoq qimussernerlu ilikkalertorpaa. Ukiut marluk qaangiummata Fridtjof Nansen-ip siullersaalluni sisoraatinik sermersuaq itivippaa. Fridtjof Nansen ullualunni ilaqutariinni Rasmusen-ikkunnniippoq Knud Rasmussen-imillu nuannaar-torineqaqaluni.

Aqqaneq marlunnik ukioqarluni kisimiilluni Danmarkimut atuariartortinneqarpoq. Aatsaat ukiut tallimat qaangiuttut ilaqutariit sinneri malinnaapput. Knud Rasmussen atuarfinni arlalinni atuarpoq aatsaallu 1900-imi ilinniarnertuunngorluni.

Inuiaat akornanni kulturikkut assigiinngissutsit pillugit ilinniarluni aallartippoq, kingorna isiginnaartitsisartunngornialersaaleraluarpoq, aatsaalli aviisini assigiin-ngitsuni ilanngutassiortooreerluni angalanini aallarnerpaa. Angallavissatut siunniussai aallaqqaammut tassaapput Island, Lapland (Saamit nunaat) kiisalu 1902-mi Kalaallit nunaat. Nuna inuilu pillugit nassuiaasiornissaq siunertaralugu ilisimasassarsiornermut Mylius Erichsen-imit aqunneqartumut peqataanikkut Kalaallit Nunaannut angalasinnaanngorpoq. Avanersuarmi inuit tikeraarnissaat ilimasassarsiornermi anguniagassatut siunniunneqarpoq.

Avanersuarmiut Kalaallit Nunaata sinnerani innuttaasunut avinngarusimallutik inuusimapput. Ilisimatusartut ikittuinnaat tikissimavaat (Peary aamma Ross), Knud Rasmussen-illu meeraanermini avanersuarmiunik oqalualaanik tusartarsimavoq. Angalanermi tamatumani peqataapputtaaq titartaasoq Harald Molkte Knud Rasmussen-illu meeraanermini ikinngutigisaa ajoqi Jørgen Brønlund.

1903-mi marsip ulluisa aallaqqaataanni taamani nunasiaataanerup nalaani niuertoqarfiit avannarlersaanniit Upernavimmiit qimussimik Qimusseriarsuaq aqqusaarlugu Avanersuarmut aallarput.

Angalaneq ukioq sinnerlugu sivisussuseqarpoq iluatsilluarlunilu. Paasissutissanik atortunillu katersineq iluatsippoq Knud Rasmussen-illu ”kalaaleqatini” pillugit nutaanik paasisaqarpoq.

Ukioq taanna ilaatigut Canadami inunnik Avanersuarmut tikittoqarsimanera paasivaa, immaqalu taamani nammineq Canada-mut, Alaska-mut Sibiriamullu angalanissi annertooq isumassarsiareqqaarpaa.

Knud Rasmussen-ip Danmark-imut uterami Avanersuarmiut naapitani paasititsiniu-tigisimagaluarpai aningaasaliiffigitinniarsimagaluarlugillu. Siuliini ilisimasasarsiortut ilaatigut Avanersuarmiunut aallaasinik nassataqartarsimapput imassanilli pissarsinis-samut periarfissinnnagit qimattarsimallugit. Avanersuarmiut nunarsuarmi atortorissaa-rutinik nutaaliaasunik paasitinneqarsimapput Knud Rasmussen-illu, niuffagianit taarseraattunit pinngitsooratik iluanaarniarfiusinnaanissaat ilimagaa.

Knud Rasmussen-ip isumaa naapertorlugu sapinngisamik pitsaasumik ineriartortinni-arlugu Thule-mik niueqateqarneq maleruagassiuunneqassaaq. Taamaammat 1910-mi Peter Freuchen peqatigalugu niuertoqarfik Thule pilersippaa. Tamatumani naamma-ginartumik akilinnik pilersorneqarnissap qulakkeerneqarnissaa siunertaavoq. Niuerneq pingaarnertut aallaasinut imassanik inuussutissanillu tamalaanik, teriannissat amiinik qilalukkallu tuugavinik taartigiinneruvoq. Taama ingerlatsinermi sinneqartoorutit tamatuma kingorna Knud Rasmussen-ip ilisimasassarsioluni angalanerisa ilaanut amerlasuunut aningaasaliissutaapput. Knud Rasmussen 1912-imi nammineerluni ilisimasassarsiorluni angalanermini Avanersuarmut ilisimasassarsiorluni angalanermi siullermi Kalaallit Nunaata avannaata kangiata sineriaa angallavigaa. ’’Danmarks Ekspeditionen”-imi peqataasut Jørgen Brønlund aamma Mylius Erichsen-ip timaannik ujarlersut nassaaralugit ikiornissaat angalanermi siunertaavoq.

Knud Rsmussen-ip angalaqatigisimasami marluk timaat nassaarinngilai ujaasiartor-titallu siumornagit. Knud Rasmussen-illi angalanermini Kalaallit Nunaata avannaata kangiata sineriaa nunap assiliortippaa. Thulimut uterami ujarlersut -Brønlund-ili Mylius Erichsen-ilu paasisaqarfiginerunagit- qangali ajoratik utereersimasut paasitinneqarpoq.

1916-imi Avanersuarmut ilisimasassarsiornerit aappaanni avannaata sineriaata tamakkerlugu nunap assiliorneqarnissaa siunertaavortaaq.

Avanersuarmut ilisimasassarsiornerit pingajuanni Ammundsen-ip angalanissaanut qimatuliviliorfiusussaavoq. Knud Rasmussen Avanersuarmut ilisimasassarsiornerit pingajuanni peqataanngilaq.

%d bloggers like this: