Kalaallit Nunaanni Ilinniarfissuaq

Gyldendals den frie Encyklopædi: Kalaallit Nunaanni Ilinniarfissuaq tassaavoq Nuummi ilinniarfik. Seminaria qitiusumik siammasissumiillu ilinniartitsisunngor-niarfiuvoq ilinniartitsisunillu pikkorissaanernik arlalinnik ingerlatsiviulluni.

Ilinniarfissuaq 1847-mi tunngavilerneqarpoq tassaallunilu nunatsinni ilinniarfiit pisoqaanersaat. Illutaa Nuutoqqami Aqqaluks Plads-ip eqqaaniittoq 1907-imeersuuvoq Nuummullu ilisarnaatinngorsimalluni; Seminaria nunani avannarlerni illulioriaatsimik isumassarsiaasoq Nuup Kommunerisimasaani illoqarfiup Nuup ilisarnaatigaa. Illorsuaq taanna oqaluttuassartalik ullumikkut allaffissornikkut ingerlatsivittut, ilinniartitsisut ataatsimoortarfiatut, ilinniartut kantiinaattut, qarasaasiarsornermilu suliffittut  atorne-qarpoq. Illorsuup atulerneraniit ukiut 100-inngornerat 2007-imi nalliussineqarpoq, minnerunngitsumik ilinniartitsisussaaleqineq annertummat Kalaallit Nunaatalu anersaakkut ineriartorneranut ersiutitut suli isigineqarluni.

Seminaria 2008-mi januaarip aallaqqaataaniit ilisimatusarfiup ataani institutitut inissisimalerpoq.

Ilinniartitsisut siunnersuisoqatigiittut pilersitat, meeqqat atuarfianni ilinniartitsisunut piumasaqaataasut nikerartut pillugit qitiusumik ingerlatsisunut siunnersuisuupput ilaatigullu Seminariap ilinniakkat pillugit aaqqissuussinerit, ilinniaqqittarnermut politikki, illutai, rektorimillu atorfinititsisarneq kiisalu Seminariami aqutsisoqarnikkut aaqqissuussinerup allanngortinneqarnera pillugit innersuussisartuullutik. Rektorip allaffissornikkut ingerlatsineq, ilinniartitsineq, aningaasaqarnerlu akisussaaffigai. Ilinniarfissuarmi ilinniarneq pillugu siunnersuisoqatigeeqarpoq, ilinniartitsisut siunnersuisoqatigeeqarput, ilinniartut siunnersuisoqatigeeqarput sulinermillu sungiusarnermut tunngatillugu ataatsimiititaliaqarluni.

%d bloggers like this: