Fridtjof Nansen

Den frie Encyklopædi:

Fridtjof Nansen Oslo-p avatinnguani Vestre Akerimi nunaateqarfimmi Store Frøen-imi oktobarip ulluisa qulinganni 1861 inunngorpoq. Angutaa eqqartuussissuserisoq Baldur Fridtjof Nansen arnaa Adelaide Johanne Isidore Thekla. Arnaata angajoqqaarai majoriullunilu baroniusoq Christian Frederik Wilhelm Wedel-Jarlsberg. Taanna oberstimik Bolling-imik uveqaqqaarsimavoq.

Fridtjof Nansen arfinilinnik affarmik qatannguteqarpoq angummillu ataatsimik qatanngitiveqarluni. Oslomi atuarpoq meeqqallu atuarfiannili atuartilluni pinngortitaq pillugu ilisimatusarneq soqutigisaraa. Atuarnini naammassigamiuk Norgimiut sorsuu-taanni sakkutuunut naalagassatut ilinniarnissi kissaatigaa, angummili siunnersuinera-gut uumasulerineq ilinnialerpaa. Oslomi Kongelige Frederiks Universitetimi 1880-1882 ilinniarpoq. 1882-imiit Bergen-imi katersugaasivimmi aanaveersaasutut atorfe-qarpoq. Nimerissap (slimål) sianiuteqarfii ilisimatusarfigalugit aallartippai, 1888-imilu doktorinnguutigalugit. Bergen-imi sulitilluni Sikuiuitsumut Kalaallillu Nunaannut angalaqataanissamut periarfissarsivoq. Tassani Nansen-ip issittoq misilittagaqarfigeq-qaarpaa tassanilu sermersuup itivinnissaanik eqqarsaatai pilersinneqarput.

Fridtjof Nansen aggustip ulluisa aqqarnanni 1889 tusarnaartitsinerni erinarsortartoq Eva Sars katippaa. Taanna decembarip ulluisa qulaaluaanni 1907 toquvoq. Tallimanik meeraqarput. Nansen 1919-imi kateqqippoq nuliartaaralugu Sigrun Munthe.

Fridtjof Nansen 68-inik ukioqarluni maajip ulluisa 13-anni 1930 toquvoq. Maajip ulluisa 17-anni ilisaanerani Norgimi minutsini marlunni nipaallisimaneqarpoq Norgimilu tamarmi erfalasut qiteqqusimapput. Arsai naatsiivimmi angerlarsimaffiata Polhøgda-p Bærum-imi Lysaker-imiittup eqqaaniittumi ilineqarput.

1958-imiit ilisimatusarnermut aningaasaateqarfik Polhøgda- ilisimatusarnernut Fridtjof Nansen Institutti aqqutigalugu sulianut- attuumassutilinnut akuusarpoq.

Kalaallit Nunaata timaata misissuiffigineqarnissaa Nansen-ip kissaatigaa. Siornatigut ilisimasassarsiortut- ilaatigut Adolf Erik Nordenskiöld- kitaani inulimmiit tunumut inoqanngitsumut pisullutik misiliisarsimagaluarput. Nansen-ip akerlianik kangianiit kitaanut pisunnissi aalajangiuppaa. Oqartussat assigiinngitsut tamanna pillugu saassuppaat, sioorasaarutilli uteriiserfigai. Nansen-ip 26-inik ukiullip angalaqatissa-misut qinerpai: Otto Sverdrup (33), Samuel Balto (27), Oluf Dietrichson (32), Ole Nilsen Ravna (46) kiisalu Kristian Kristiansen (23).

Ilisimasassarsiortut umiarsuarmut puisinniummut «Jason»-imut ilaallutik Tunumut tikipput sikulli patsisaallutik nunamut pinissaq iluatsinngilaat. Ullut unnuallu arlallit sikumi sineriak sinerlugu kujammut saatserpput. Pillutik pillutik nunalinnissaq iluatsikamikku ilisimasassarsiortut umiatsiaani marlunni ullut unnuallu aqqaneq marluk Tunu sinerlugu avannamut ipullutillu tissiarput. 1888-imi aggustip ulluisa 15-anni Umiivimmiit sisoraaserlutik aallarput, septembarillu ulluisa 29-anni 1888 kitaani Ameralimmut apuullutik. Taannalu tassaavoq uppernarsineqartumik siullerpaamik Kalaallit Nunaannik itiviineq.

Oktobarip ulluisa pingajuanni Nuummut tikipput, ukiortinnagu angallat kingulleq aallareersimamat tassani ukiisariaqarput. Tassaniinnermini Nansen-ip inuit ilisimatusarfigai qaannat, paatersorneq issittumilu inuuniarsinnaaneq pillugit ilinniarluni. Angalareeramilu marlunnik atuakkiorpoq – ”På ski over Grønland” (1890) aamma ”Eskimoliv” (1891). Nansen-ip nammineq isumaa naapertorlugu kingorna norgimiut issittumut angalasarnerinut annertunerusunut aallarniutaanera angalanermi pingaarnerpaajuvoq.

%d bloggers like this: